Epävarmuuteni tekee minusta helpon muokattavan
Lisäksi maanis-depressiivinen luonteeni uskottelee minulle, että tasapainoisuus löytyy muiden totuuksista
Muut ihmiset näyttävät minusta niin varmoilta ja tasapainoisilta
Enkä minä ole
Opettelen siis vähitellen rakastamaan ja arvostamaan itseäni tällaisena: erittäin epätäydellisenä mutta hyvää tarkoittavana.
Ihan höperönä ja varsi vajavaisena.
Olen kypsymätön, keskenkasvuinen. Ihan teini aikuisessa vartalossa.
Ystäväni ovat vahvoja. Sitä olen aina ihaillut heissä, kadehtinut jopa. Ja muokannut omat mielipiteeni, tekoni, persoonani, olemiseni heille mieluisiksi.
Nyt opettelen, vihdoin, näkemään itseni, niin kuin itse haluan itseni nähdä: ihan omana itsenäni.
Kaikkine vikoinenikin, joita todella on paljon.
Tämä ei ole helppo tie
Olen ihan pihalla tällä hetkellä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti