Heräsin vihaiseen uneen:
nuoruuteni kotitalon (=Rakasmaisema) pihan poikki kulki välinpitämättömiä ihmisiä,
naapurit valtasivat pihamme,
kaikki sotkivat eivätkä välittäneet tai kunnioittaneet kotiamme
Huusin ja raivosin heille ja sain vittuilua osakseni "näin me ollaan aina saatu tehdä"
Ette enää, tämä on kotini, pihani, kunnioittakaa sitä!
Heräsin valtavan raivon vallassa
Ehkä nyt purkautuu sisältäni jotain
Ehkä olen valmis puolustamaan rajojani?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti